Miksi mennä kirkkoon pääsiäisenä?

Aiemmin en ollut juurikaan tottunut käymään kirkossa muina juhlapyhinä kun satunnaisesti jouluna. Syitä tähän on ollut monia, päällimmäisenä ehkä se, ettei meidän perheessä ole ollut tapana käydä kirkossa joulua lukuunottamatta. Vuonna 2014 vietimme pääsiäisen Turkissa, ja luonnollisesti osallistuimme paikallisen seurakuntamme pääsiäisjumalanpalveluksiin. Jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä seurakunnassamme alettiin puhumaan lähestyvistä eri päivien tilaisuuksista, josta tuli semmoinen olo, että nyt on kyseessä erityinen juhla.

Turkissa ollessamme seurakunnan ja kristittyjen yhteyden merkitys korostui aivan uudella tavalla, sillä turkkilaisista 99,9% on muslimeja, ja esimerkiksi pääsiäinen ei näkynyt katukuvassa millään tavalla. Tämä konkretisoi sitä karua todellisuutta, että paikalliset ihmiset eivät tunteneet Vapahtajaa. Tuntuikin erityisen hienolta, kun saimme jakaa tämän ”salatun juhlan” yhdessä paikallisten ja ulkomailta tulleiden kristittyjen kanssa.

Miksi sitten olemme jatkaneet kirkossa käymisen perinnettä myös Suomeen palattuamme? Tässä muutamia perusteluita.

Pääsiäistapahtumien konkretisoituminen symboleilla

Jos perinteisiä luterilaisia jumalanpalveluksia yleisesti ottaen väitetään tylsiksi, niin pääsiäisen tilaisuudet eivät tähän syyllisty. Kiirastorstain opetuksen keskiössä on ehtoollisen asettaminen, ja ainakin allekirjoittaneelle ajoittainen muistutus ehtoollisen merkityksestä tekee kyllä hyvää. Messun aikana palaa 13 kynttilää, yksi keskellä ja muut sen ympärillä. Nämä symboloivat Jeesusta ja opetuslapsia. Messun lopuksi kaikki 12 kynttilää sammutetaan sen merkiksi, että opetuslapset hylkäsivät Jeesuksen Getsemanessa ja jättivät hänet yksin. Tämän jälkeen koko alttari riisutaan kaikista tavaroista ja peitetään mustilla liinoilla. Lopuksi kaikki valot sammutetaan ja pimeässä kirkossa lauletaan virsi ”Käy yrttitarhasta polku”.

Perjantain sanajumalanpalvelus puolestaan toteutetaan täysin ilman säestystä ja opetuksessa kerrotaan Jeesuksen kuolemasta. Lopuksi viimeinen kynttilä, joka symboloi Jeesusta, sammutetaan hänen kuolemansa merkiksi. Perjantaina alttarille on asetettu viisi ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa.

paasiasmuna.jpg
Pääsiäismuna on ylösnousemuksen ja ikuisen elämän symboli.

Kristinuskon tärkeimmän sanoman korostuminen

Ajatus pääsiäisen tapahtumista saattaa tuntua monista ahdistavilta ja sitähän ne tavallaan ovatkin. Etenkin pitkänperjantain tapahtumissa korostuu ihmisten syntisyys ja syyllisyys. Kuitenkin pitkänperjantain tapahtumat olivat edellytys Jumalan pelastussuunnitelman toteutumiselle. Onkin hyvä muistaa, että englanniksi puhutaan hyvästä perjantaista (Good Friday), joka viittaa nimenomaan pelastussuunnitelman toteutumiseen. Pääsiäisen ajan jumalanpalveluksissa hienointa onkin se, että tarina etenee joka päivä: Aluksi asetetaan ehtoollinen ja Jeesus vangitaan, seuraavana päivänä Jeesus ristiinnaulitaan, ja kolmen päivän kuluttua iloitaan siitä, että Jeesus on ylösnoussut. Tällainen kronologinen eteneminen auttaa ainakin minua hahmottamaan paremmin Jeesuksen sovitustyön kokonaisvaltaisuutta ja täydellisyyttä.

Jos et vielä ole tänä pääsiäisenä kerinnyt käymään kirkossa, niin suosittelen, että osallistuisit  ainakin huomisen jumalanpalvelukseen.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s