Musiikki ei ole universaali kieli

Olen viimeisten kuukausien aikana miettinyt paljon sitä, miten usein musiikin ajatellaan olevan universaali, kaikkien ihmisten ymmärtämä kieli.  Musiikin kuunteleminen on globaalin popmusiikin ja Youtuben aikana korostuneesti kaikille mahdollista, mutta viestinnän näkökulmasta se ei kuitenkaan ole kaikille ymmärrettävää. Halutun viestin tai ajatuksen välittämiseksi viestijän ja vastaanottajan on käytettävä samaa kieltä. Kun kyse on puhutusta tai kirjoitetusta kielestä tämä on selvä asia, mutta myös musiikin välittämien viestien ja ajatusten ymmärtämiseen tarvitaan musiikin tuntemista.

Terve seurakunta tarvitsee yhteisen kielen toimiakseen yhdessä. Ylistyksen johtajalla – oli sitten kyse kanttorista tai vapaaehtoisesta kitaran soittajasta – tulisi olla sama ajatus musiikista kuin seurakunnalla. Silloin he voivat yhdessä seurakuntana ylistää Jumalaa. Oman äidinkielen merkitys seurakunnalle ei kohdistu vain puheeseen ja teksteihin. Seurakunta tarvitsee omalla kielellä kirjoitettuja lauluja, jotka esitetään tyylillä, jonka ajatellaan sopivan kirkkoon.

Suomessa seurakuntien kulttuuri on vuosisatojen työn tulosta, ja virsiperinteemme periytyy kaukaa keskiaikaisesta Euroopasta. Se on etuoikeus, jota harvoin ymmärrämme. Kun ajattelemme seurakuntien välisiä eroja, yksi keskeinen tekijä on musiikin rooli. Yhteinen ajatus oikeanlaisesta ja sopivasta musiikista saattaa helposti kääntyä yhteisöä määrittäväksi tekijäksi, mutta se ei ole automaattisesti huono asia.

Huhtikuussa vierailin Kosovossa ja Albaniassa, missä olin järjestämässä laulunkirjoitustyöpajaa paikallisille muusikoille. Monikansallisen työtiimimme tavoitteena oli auttaa osallistujia kirjoittamaan uusia lauluja seurakuntien käytettäväksi heidän omalla kielellään. Näiden kahden työpajan tuloksena syntyi 20 uutta albanian kielistä laulua ja tulevaisuudessa niistä monet löytävät paikkansa seurakuntien käytöstä.

Tutustuessani paikallisiin muusikoihin Kosovossa, yllätyin kuullessani, etteivät he osanneet nimetä yhtään alun perin albaniaksi kirjoitettua ylistyslaulua viimeisen 20 vuoden ajalta. Suuri osa seurakunnissa käytetystä musiikista on käännöstekstejä, joista osa on seurakuntalaisten mielestä onnistuneita ja hyviä lauluja. Kaikki eivät kuitenkaan pidä muualta tuoduilta kuulostavista lauluista.

Puhuessamme uusista seurakunnista, jotka elävät toisen valtauskonnon ympäröiminä, harvoin osaamme ottaa huomioon kielellisesti ja kulttuurillisesti omien ylistyslaulujen tarvetta. Näillä seurakunnilla ei automaattisesti ole käytettävissä omaa virsikirjaa tai lauluvihkoa, vaan he usein joutuvat turvautumaan muualta tuotuihin käännöslauluihin, kuten on tapahtunut Albaniassa ja Kosovossa. Seurakunnalta voi viedä pitkän aikaa, kunnes syntyy ymmärrys siitä, miten Jumalan antamia luovuuden lahjoja voidaan käyttää seurakunnan hyväksi. Seurakuntien auttaminen lähetystyön kautta ei pääty raamatunkäännöstyön valmistumiseen, vaan seuraavaksi voimme auttaa oivaltamaan, miten luovasti ja puhuttelevasti Raamatun tekstejä voi käyttää musiikin kautta. Ylistysmusiikki ei ole kaikille ihmisryhmillä samaa, vaan jokaiselle erityistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s